Nyt on sitten reilu viikko lomailtu täällä ja ihanaa on ollut! Eilen tosin sairastuin johonkin vatsapöpöön ja niinpä on vuorokausi mennyt pedinpohjalla oksennellen ja ripuloiden... Huomenna pitäisi sitten jaksaa mennä töihin.

Töitä tässä on kieltämättä odotettukin! Ihanaa päästä taas oikeesti työskentelemään. Olenhan yrittänyt alaani vastaavaa hommaa tehdä Iranissakin, mutta ei se oikein ole sama asia. Iranissa kun ei arvosteta millään lailla kehitysvammaisia. Taitaa jopa koiratkin saada parempaa kohtelua...

Viimeisin viikko on mennyt aika hujauksessa. Ihan hyvä että on mennytkin, kun on hirveä ikävä miestä ja lapsia. Mies siis tulee Iranista elokuun puolessa välissä. Lapset ovat mummuilla hoidossa (lue: hemmoteltavana). Ihan outoa olla yksin - ei ollenkaan ihmiselle tarkoitettua!