Lahdin aamulla viemaan muksuja koululle, kun tuossa meidan portaikossa vedin nurin! Ja suoraan leikatulle jalalle! Onneksi oli tuo haarniska jalassa... Ei parane enaa varvastossuilla menna mihinkaan. Isanta sitten joutui viemaan muksut, kun itte jain kipuilemaan kotio.

Lahdin sitten parin tunnin odottelun jalkeen laakarille. Ajattelin, etta olisi ihan hyva sitten kuitenkin tarkistaa ettei sattunut mitaan pahempaa. Laakariseta oli jokseenkin huolissaan, etta mika madamella on kun ei pysy pystyssa. Ei ole toista samanlaista kaatuilijaa tullut vastaan. Tutkittuaan totesi, etta syy voi olla siina, kun ei mulla ole edelleenkaan kunnon lihaksia tuossa jalassa. Jostain syysta en osaa aktivoida reisilihasta toimimaan... Hoito-ohjeiksi sain mm. istua poydalla ja heilutella jalkaa mahdollisimman taakse ja mahdollisimman eteen. Tata tehda n. 150 kertaa paivassa, jos se sitten heraisi tuo lihaskin.

Onneksi jalasta ei loytynyt mitaan uusia vahinkoja! Mutta, koska polvessa on aika paljon nestetta vielakin, seta iski siihen kortisoonipiikin. Arvatkaa vaan sattuiko se ja kuulemma kipu kestaa seuraavat kaksi vuorokautta!!! Ja huomenna olisi viela yksi suht tarkea tapaaminen...

En enaa tieda itkisko vai nauraisko talle epaonnelle. Taman paivan olen kylla enimmakseen nauranut, kun ei enaa kyyneleita riita.