Olin jo hieman karttyinen, kun ei tyopaikasta ollut kuulunut mitaan. En tiennyt milloin ja mihin aikaan pitaisi aloittaa. Olin jo heittamassa hanskoja tiskiin. Illalla kuuden aikaan tuli sitten tekstiviesti ja ilmoitus, etta huomenna klo 9 pitaisi olla paikalla. Puolilta oin tuli sitten ilmoitus, etta ei tarttekaan tulla viela talla viikolla vaan koulu alkaakin vasta 11.9. klo 7.

Nyt on onneksi viikko aikaa tehda tuntisuunnitelmat yms. Huivikaupoillakin pitaa kayda. Ja omien lasten koulut ehtii alkaa talla viikolla ja voin olla heidan kuskinaan viela. Ehka eniten tulen kaipaamaan naita meidan automatkojamme aamuruuhkassa... Silloin ehtii jutella yllattavankin paljon kaikenlaisista asioista. Nythan joudun tyytymaan iltapaiva ajeluihin, jotka ei kesta yhta pitkaan, kun ruuhkia ei ole.

Etta nain se arki alkaa pikku hiljaa palautumaan tanne hiekkalaatikollekin. Uusi sivu omassa elamassani kaantyy piakkoin... Jannittaa jo valmiiksi!