Tervetuloa lueskelemaan niin vanhat kuin uudetkin lukijat.

Taallahan on talot todella huonosti lampoeristetty, niin kuin jokainen voi vaan kuvitella. Sisalampotila ei kauheesti eroa ulkolampotiloista. Kivitalo vaan hohkaa tuota viileytta. Lampopattereita ei olla ostettu kotiin, kun nama kylmat kelit ei yleensa kesta paria viikkoa pidempaan. Tana vuonna on ollut jo parin kuukauden ajan viileeta. Suomesta lapset toivat mulle toppaliivin, etta on edes jotain lamminta laittaa paalle! Nyt olen kylla ruvennut vakavasti harkitsemaan lapasten hankintaa. Sormet on vaan niin pirun kylmat!

Etta tasta sita sitten sinne Suomen pakkasiin! Lapset mulle jo naureskeleekin, etta oliko se niin kovin hyva idea... Tannehan on nyt luvattu hieman lampoisempaa loppuviikosta. Eli mina palelen Suomessa ja muu perhe paistattelee paiviansa taalla hiekkalaatikolla! Aina ei voi voittaa, ei edes joka paiva.

Nyt on hieman ruvennut hermostuttamaan muutenkin koko lahto. Meilla kun kotona on vahan muutoksen tuulia ja en tieda mika on tilanne, kun palaan parin viikon paasta. Joka tapauksessa ajankohta matkalleni on nyt kaikkea muuta kuin sopiva. Mieskin jo kirosi, etta paasti mut lahtemaan. Nyt kun mua olisi tarvittu taalla... Mutta toisaalta, saanpa paremmin nautittua lomastani ihan muissa maisemissa. Myos lomani aikataulu on jo niin taynna, etten ehdi ikavoimaan enka ajattelemaan toita. Mika on vain toivottavaa!

Nama 4 paivaa toissa on myos todella turhauttavia. Mun oppilaita ei enaa tule talla viikolla, joten nyt vaan surffaan netissa ja tama jos mika on tylsaa pitemman paalle! Toisaalta saanhan palkkaa tastakin...

Mutta, tassa taas tarkeimmat taalta hiekkalaatikolta!

Viime viikolla sainkin sitten yhteydenoton eraasta paikasta ja innoissani siita sitten kertomaan isannalle. Tassapa vaiheessa isannan suunnitelmat olivat jo muuttuneet. Kesatoita voisin kuulemma ottaa vastaan, mutta ei vakituista paikkaa. Arvatkaa vain kuinka romahtamalla taas pilvilinnat meni kasaan...

Ja jotta oikein veista rinnassa kaannettaisiin. Tanaan tuli ilmoitus, etta helmikuussa olisi valmennuskurssi johon MINUT kutsuttiin mukaan ja tuon kurssin jalkeen voitaisiin allekirjoittaa sopimus!

Jatkan siis ryhmanjohtajana taalla kotona. Onhan minut siihen koulutettu. Tahan loppuun sitten jokainen voi kuvitella MUUTAMAN valitun kirosanan...

Mita tasta sitten sain... Hyvat ohjeet esseen kirjoittamiseen. Opin myos (vahingossa) ihan uuden tavan lukea sanomalehtia. Nama nain paapiirteissaan.

Edelleenkaan en tieda haluanko kyseisen kokeen suorittaa, mutta kynnys on tosin matalempi. Ennen pelkasin tuota koetta, etten pystyisi sielta pistettakaan saamaan. Nyt olen hieman erimielta - ehka sielta piste tai toinen voisi tullakin!

Ennen ulkomaille muuttoahan mina en puhunut englantia. Toki pystyin yksinkertaisia asioita selvittamaan ja ymmarsin puhetta kohtalaisesti. En vaan koskaan halunnut puhua englantia ja pelkasinkin kovin mokaamista. Vielakaan en mielellani puhu suomalaisten lasnaollessa englantia.

Nykyaan polisen sujuvastikin englantia, tosin sanajarjestyksesta ei hajuakaan ja taivutusmuodotkin on sielta sun taalta. Ei naa muut varmaan kaikesta tolkkua saa, mita koitan selittaa, mutta olen tarkeimmat asiat ainakin saanut selitettya.

Jaahas ja nyt taas se ajatus katosi. Kai mulla oli jotain tarkoitus talla kirjoituksella kertoa, mutta en enaa tieda mita... Onkohan musta tulossa vanha?! Joka tapauksessa, tallaista pohdintaa tana paivana hiekkalaatikolla...

Mun rakas.

Mummon hautajaispaiva. Ruusut suukoin laitettu matkaan. Hyvasti. 

Abu Dhabissa yovyimme Sheratonissa, joka oli ihan meille riittava!

Abuahan rakennetaan kiivaasti. Niinpa meidankin hotellimme "rantanakoala" koostui suurimmaksi osaksi nostokurkien parvesta. Tosin emme tuonne millekaan rantalomalle menneetkaan...

Paasimme myos joulutunnelmaan, kun joka paikka hotellilla oli koristeltu viimoisen paalle. Ei meilla vaan taalla Kuwaitissa.

Perjantaipaivan olimme todellisia turisteja. Istahdimme turistibussin kyytiin ja nahtiin tarkeimmat nahtavyydet. Ferrari world jai edelleen nakematta, mutta mennaan sitten seuraavalla kerralla!

Ne turistikuvat voitte kayda kattoon tuolla valokuvablogini puolella...

Lauantaina me sitten nautittiinkin vain ja ainoastaan toisistamme seka shampanjasta. Siita ei siis sen enempaa.

Olin ilmeisesti todella kiltti koko vuoden, kun tallainen ilmaantui selkani taakse Abun kentalla...

ja sielta sisalta paljastui kauan toivomani lahja!

Tallainen miniloma talla kertaa!

HYVAA JA RAUHALLISTA JOULUA!

Nyt olen ruvennut ihan oikeasti harkitsemaan silikonien laittoa. Ok, yhtena paivana olen jo valmiina varaamaan konsultaatioon aikaa ja toisena hetkena en uskallakaan. Varsinkin, kun viime aikoina on ollut noita rajahtavia tisseja. Mutta tosia asia vain on, etta vaatteet istuisivat paremmin paalle, jos olisi rintavarustusta!! Mun rintavarustus nayttaa talla hetkella kylla niin latyille! En ma nyt mitaan DDD kuppeja haluaisi vaan ihan sellaiset normi tissit mitka ne oli esim. kun lapsia odotin.

Yksi tuttavani taalla teki tuon leikkauksen, mutta hanella meni vahan yli. En tieda oliko tarkoituksella vai sattuiko lekurille pieni moka, mutta ne tissit on ISOT - jopa liian isot. Han on myos mua n. 20 vuotta vanhempi ja valitettavasti takapuoli roikkuu jo hiukkasen, joten se viela suurentaa sita kontrastia. Niinpa mietin itseni kohdalla, etta jos tuon tissikorjauksen tekisi, niin pitaisiko sitten pian tehda joku persekorjauskin. Ja sitten naamankohotusta yms. Eli kierre olisi valmis. En sitakaan haluaisi.

Tallaista todella tarkeaa pohdintaa talla kertaa hiekkalaatikolla...