Suomeen mennessani satoi vetta, mutta sitten se muuttui pikku hiljaa lumeksi. Olihan siella harmaata. Outoa kuinka ihminen unohtaa tuon talvisen harmauden, kun on hetken sielta poissa.
Kynttiloita tuli poltettua kolmen viikon aikana enemman kuin Intiassa ikina... Taustalla nakyy uuden uutukainen Susirumpuni. Se vaan on kaunis. Harmi, etta jouduin jattamaan sen Suomeen. Matkalaukut pursuili muutenkin. Mennessani oli 9 kiloa tavaraa ja takaisin tullessa 19 kiloa...
Kolmen viikon aikana tuli luettua monta monituista kirjaa kynttilan valossa. Helvetti, etta otti paahan kun otin vain tuon pikkukameran mukaan. Ilman salamaa tuolla tulee todella rakeisia kuvia!
Viimeiseksi viikoksi sain kaverin seurakseni. Kaveri oli hiukan surullisen oloinen, kun ikavoi isantaansa eika tuo kaveri saanut edes juoksennella vapaana pyydystaen myyria.
Viimeinen kuva onkin sitten joulupaivalta. Haikeana olin jattamassa taman kauneuden taakseni palatakseni kultaisen perheeni pariin paskaiseen Intiaan.
Kommentit