#1 Toivottavasti tama taman hetkinen unelmani tasta vammaisten liikuntakerhosta (paapaino futiksessa) viela toteutuisi. Vaikka tassa naita yllattavia vastoinkaymisia tuleekin vastaan ja melkoista tuulimyllyja vastaan tappelua tama on, mutta jos sitten kuitenkin onnistuisi... Ma olen sellainen porukolli, etta voin jo kuvitella tilanteen. Saan kuin saankin luvat kuntoon ja porukan kasaan ja ensimmaiset harjoitukset, niin itken siella jossain nurkassa. Ilosta. Onnistuin. Miten olisi mahtavaa nahda ne innostuneet kasvot, yhdessa tekemisen ilo. Unelma.

Jatkan siis taistelua, vaikka viela toissa paivana olin jo luovuttanut. Kaivan vaikka mista kiven alta sen helvetin luvan. Vaikka se olisi sitten viimeinen tekoni tassa elamassa. Nama vammaiset tarvitsevat toimintaa! Ja ihmisen joka jarjestaa sita toimintaa!

Tama pikkuinen on mielessani, kun naita tuulimyllyja vastaan tappelen...

#2 Perustaa B&B + toimintakeskus Skotlantiin. Suunnitelmat on valmiina paperilla, kun vain saisi toteutettua...