Kavin taas projektin tiimoilta tapaamassa tata yhteistyokumppaniani ja taas selkesi asioita lisaa. Saatiin sovittua muutama muukin juttu samalla. Ja tapasinpa taas uusia ihmisiakin, jotka ovat valmiita auttamaan neitoa hadassa.

Esitteet PITAA saada valmiiksi ensi viikolla. Onneksi tahan tyohon pestattiin joku markkinoinnin henkilo - eli mun itse ei tarttekaan vasata niita! Joudun toki selittamaan hanelle mita niihin laitetaan, mutta sanakaanteet jne. hoitelee tama toinen henkilo.

Maanantaisin osallistun luentosarjaan klubillamme, johon naita esitteita laitetaan myos esille. Mut myos esitellaan siella ensimmaisella kerralla muillekin osallistujille, jos hekin sitten laittaisi sanaa eteenpain...

Tiistaisin onkin sitten vuorossa ehka taman projektin vaativin osuus meikalaiselle... Joudun nimittain osallistumaan juoksutapahtumaan (taman firman jarjestama, mika maksaa meikalaisenkin palkan). MINA joka en ole elaissani voinut sietaa juoksemista. Tosin enpa ole juoksemista koskaan harrastanutkaan. Vielakin muistan koulun cooperin testit, kun veren maku suussa paineltiin menemaan. Jospa sita sitten ihan huomaamattaan joutuisi jopa laihtumaankin... ei paha! Onneksi mulle kerrottiin, etta saa siella kavellakin jollei juoksu maita.

Loppukuusta onkin sitten tapaaminen vanhempainyhdistyksen kanssa, jossa taas esitellaan meikalaisen upea ja niin vastustamaton persoona. Saan sitten tuoda esille taman, valilla niin mahdottomalta tuntuvan, projektini.

Tanaan iltapaivasta menemmekin juhlimaan tyttaremme 8-vuotispaivaa! Toivottavasti vieraita saapuu paikalle (ekat juhlamme taalla Kuwaitissa). Huomenna onkin sitten luvassa trikookuvaukset rugbykentalla...